Ándros sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren keskiosissa. Se on Kykladien saariryhmän pohjoisin saari. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Euboia luoteispuolella, Tínos ja Mýkonos kaakkoispuolella ja Sýros eteläpuolella.
Ándros on kooltaan Kykladien toiseksi suurin saari ja Kreikan saarista 13. suurin. Saari on suurimmaksi osaksi vuoristoinen, mutta siellä on myös paljon hedelmällisiä laaksoja. Saaren korkein kohta on Pétalo (994 metriä).
Ándros kuuluu hallinnollisesti Ándroksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1] Vuoteen 2011 saakka saari jakautui kolmeen kuntaan. Kunta kuuluu ainoana kuntana Ándroksen alueyksikköön.
Antiikin aikana Andros tunnettiin myös nimillä Gauros, Hydrussa (Hydroussa), Epagris ja Lasia. Saaren varhaiset asukkaat olivat kaarialaisia, pelasgeja, foinikialaisia ja kreetalaisia. Noin 1000 eaa. saaresta tuli joonialaisten siirtokunta.[2] Saari oli historiassa yleensä Ateenan tai sitä hallinneen tahon alaisuudessa.[3] Antiikin Androksen kaupunki sijaitsi saaren länsirannalla eri paikassa kuin nykyinen Ándroksen kaupunki. Sen rauniot sijaitsevat nykyisen Palaiópolin alueella.[4] Kaupungissa oli mm. kuuluisa Dionysokselle omistettu temppeli.
Ándros oli aktiivisessa osassa Kreikan itsenäisyystaistelussa. Kreikan itsenäistyttyä saaresta tuli merkittävä satama ja laivanvarustuksen keskus. 1920- ja 1930-luvuilla Ándroksen kaupunki oli yksi koko Kreikan tärkeimpiä satamia.[2]